Matkailuopet Tartossa

Heippa!

Minun nimeni on Dagnija Rasila, olen Salon seudun ammattiopiston opiskelijä ja opiskelen jo toista vuotta matkailu alalle.
Silloin kun opiskelut alkoivat, heti tiesin, että haluaisin päästä harjoitteluun ulkomaille. Silloin opettajat jakoivat linkin, että Fuengirolassa avataan uusi hotelli, missä suomalaiset omistajat, heti pisti hakemuksen ja he vastasivat, tervetuloa! Siitä opiskelu kausi alkoi ja oli kaikenlaista kivaa, mikä koulussa opin ja muista työharjoittelu paikoista, kaikki otin irti ja mukaan minun oppimisrepulle.
Sitten tämä vuosi 2018 tuli  ja syyskuun lopussa lähdin uusiin haasteisiin ulkomailla.

Lähdin aurinkoiseen Fuengirolaan ja olo oli kuin kotona. Työssäoppimispaikkani oli ihanan pieni ja kodikan hotelli aivan Fuengirolan sydämessä. Se on siisti ja tyylikkäästi sisustettu neljäkerroksinen valkoinen kerrostalo.

Ensimmäisen päivän kun saavuin hotellille, tytöt jo odottivat minua. Aluksi he näyttivät minulle hotellin tilat ja minä sain heti oman hotellihuoneen numero 303. Se oli silloin vapaa ja huone oli osittain korjauksen alla. Sain siis olla omassa rauhassa ja olo oli ONNELLINEN!

Sain asua samassa huoneessa muutaman päivän, mutta sitten kun tuli varauksia, jouduin muuttamaan eri huoneeseen. En oikeasti tyhjentänyt matkalaukkuani koko aikana, koska muutto toiseen huoneeseen saattoi tulla milloin tahansa. Se oli vähän rasittavaa, mutta olen kuitenkin kiitollinen omasta huoneesta ja siitä, että sain asunnon hotellilta. Ehkä jos tulisin uudestaan ja olisin pidemmän aikaa, hakisin oman asunnon, jotta saisin olla rauhassa.

Toisella viikolla tuli tilanne, että hotelli oli täynnä ja minun olisi pitänyt muuttaa kahden nuoren tytön kanssa. Heidän huone oli siis tarkoitettu harjoittelijalle ja se oli todella pieni ja haisi, en osaa sanoa mille? Huoneessa oli todella kosteaa. Ajattelin, että miten tähän pieneen tilaan vielä minä mahtuisin? Hyvä, että loppujen lopuksi se oli vain yksi yö. Kuitenkin sen yön vietin eri hotellissa, otin itselle oman huoneen toisesta hotellista.Seuraavana päivänä vietin vapaapäivää ja illalla jo olin taas minun omassa huoneessa meidän hotellissa. 

Siis 12.10. asti sain olla erilaisissa hotellihuoneissa ja sitten pe ja la yöllä hotelli oli täynnä taas ja oli pakko muuttaa tyttöjen kanssa, ei ollut varaa mennä eri hotellille, piti vaan kestää ja odottaa, koska taas pääsen vapaaseen huoneeseen. 

Hotellissa minulla oli kaikenlaista tekemistä. Jos olin aamuvuorossa, valmistimme aamupalan ja odottelimme asiakkaita. Aamiaisella tarjottiin aina tuoretta appelsiinimehua ja smoothieta, joka tehdään marjoista, banaaneista ja kookosmaidosta. 

Meillä oli annettu lupa tehdä aamupalasta omannäköisen. Kyllä, aina oli ne perusjutut, mutta saimme myös vaihdella. Oli 14.10. ja aamupala onnistui täydellisesti. Kaikki asiakkaat olivat tyytyväisiä ja oli iloinen olo onnistumisesta. Meillä on pieni hotelli, missä on vain 15 huonetta, sen takia, aina asiakkaille pitää tehdä varaus edellisenä päivänä, jos he haluavat tulla aamiaiselle. Hotelli huoneen varauksen yhteydessä se on 6€. 

Yhtenä aamuna meillä oli vaan yksi huone tilannut aamupala ja sen perustella teimme sen. Asiakkaat olivat jo käyneet ja sitten yhtäkkiä tuli yksi suomalainen pariskunta, jotka eivät olleet tehneet varausta, he vaan aloittivat ottamaan mitä ruokaa oli jäänyt. Leipä oli loppunut ja nuoret tytöt, jotka olivat aamuvuorossa,  yrittivät nopeasti  laittaa leipää uuniin ja tarjota sitä. Sillä hetkellä minä tulin ruokasaliin ja pariskunnan mies istui vihaisena ja nuoret tytöt sivussa seisoivat peloissaan. Kävin kysymässä, onko kaikki hyvin ja sitten hän heitti sämpylä viereiseen pöytään ja sanoi, että tää aamupala on ihan pask... juusto haisee, makkara on seisonut tässä montaa tuntia ja sitten hänelle tuodaan ihan pask... sämpylä. Minä pahoittelin ja selitin tilanteen ja he lähtivät. Kyllä tyttöjen ketkä hoitivat aamupalan, olisi pitänyt heti selittää, että varausta ei ollut tehty, mutta ei voi mitään, näin kävi.

Meidän hotellin omistajat on huipputyyppejä, he aina seisovat meidän takana ja tässäkin tilanteessa, he ottivat tilanteen rauhallisesti ja yhdessä keksimme, että kirjoitamme heille selityksen ja vien sen huoneeseen kuohuviinipullon kanssa päivällä. Se kyllä rauhoitti tilanteen. Myöhemmin kun näin heitä, mieskin hymyili ja jutteli ystävällisesti. Ehkä se oli myös opetus, että aina täytty varautua siihen, että joku voi tulla niin vaan syömään.

Viikonlopun jälkeen pääsin taas omaan hotellihuoneeseen. Suomessa oli alkanut syysloma ja minun ihana tyttöni tuli tänne syyslomalle käymään. Edellisenä viikkona olin tehnyt joka päivä töitä, että saisin enemmän vapaita päiviä silloin, kun Katriina on täällä. Emme ollut nähneet kolmeen viikkoon. Oli kova ikävä. Meillä oli ihanaa laatuaikaa tyttären kanssa, vietin ansainnut lomapäivät ja hän sai olla minun kanssa hotellissa.... 

Työpaikkajakso päättyi 28.10., siis oli vielä pari viikkoa työssäoppimisaikaa ja rehellisesti sanottuna, en halunnut lähteä takaisin Suomeen, minä niin tykkäsin olla siellä ja niin mielenkiintoisia juttu vielä tapahtui niiden parin viikon aikana, mutta niistä ensi kertaa.... 

Nähdään! :)